Koiranelämää New Yorkissa

Vietimme elokuussa 1,5 viikkoa New Yorkissa häämatkalla, ja vaikka Penny jäi Suomeen, kävivät koirat silti mielessä ja jotenkin kummasti sitä kiinnitti huomiota ohikulkeviin koiruuksiin... New Yorkin katukuvassa näkyi paljon koirien päiväkoteja ja koiranulkoiluttajia, joilla saattoi olla hihnassa montakin koiraa kerralla. Suosikkirotuja olivat etenkin Cavalierit ja Yorkit.

Koirien päiväkotiin tuli juuri uusi tulokas, jota muut pikkaraiset menivät innolla portille tervehtimään.

Näitä toivoisin myös Suomeen! Vasemmalla namiautomaatti, oikeanpuoleisesta sai puolestaan kakkapusseja!

Kyseiset automaatit löytyivät The New York Dog Shopin seinästä, aivan ihana kauppa, jolta löytyy myös verkkokauppa :) New Yorkin matkustajille vinkkinä, putiikki löytyy Upper West Sidelta Central Parkin lähettyvillä, tarkka osoite 46 W 73rd St.

 Koiranulkoiluttajat hommissa - ajatelkaa kun jokaisesta lenkistä koiran kanssa saisi rahaa!

Central Parkissa koirilla oli lokoisat oltavat, ja nelijalkaiset ystävät nauttivat ihanan keskuspuiston tunnelmasta siinä missä ihmisetkin.

Penny lomailee

Nyt kun olemme molemmat Pennyn kanssa taas terveitä, on aika siirtyä matkapostausten pariin. Kävimme eläinlääkärin kontrollissa reilu viikko sitten, ja eläinlääkäri totesi, että Penny on hämmästyttävän hyvin reagoinut lääkkeeseen ja korva on täysin kunnossa. Myös tärykalvo oli oikein siisti. Penny käyttäytyi eläinlääkärissä varsin hienosti ja pidetään peukkuja, että tämä ei uusi. Syy tulehdukselle jäi edelleen epäselväksi.

Meidän ollessa reissussa Penny majaili siskoni luona ja oli aivan ihanaa, kun sain joka päivä WhatsAppin kautta "päivän Keräsen", valokuvan kuulumisilla höystettynä! Mahtavaa palvelua ja ihanaa, että teknologia mahdollistaa nykyisin tällaisen kuulumisten vaihdon. Penny oli aktiivilomalla päässyt puuhastelemaan kaikenlaista kivaa, ja kuvat kertoivat Pennyn olevan hyvin tyytyväinen oloonsa.

Ennen kuin kone oli edes ilmassa, tuli ensimmäinen kuva - neiti Keränen oli päässyt mukaan ravintolapäivään, jossa koiratkin oli huomioitu. Yhdestä kojusta oli löytynyt koirille kuivattuja lihalastuja, joita Penny pääsi onnessaan maistelemaan. Tätä kuvaa katsoessa ei voi kyllä ihmetellä, miksi meille joka viikko sanotaan, että onpa ihana pentu :)

Heräämiset ottivat kuulemma koville ja Pennyä sai aamuisin etsiä peittojen alta lenkille.

Hurrrrrja Kerämonsteri yrittää herätä aamulla luolastaan...

 ...Jotta jaksaa lähteä brunssille nukkumaan!

Pennyä myös selvästi alkoi kismittää, kun parvekkeelta ei löytynyt mitään sopivaa tähystyskoloa. Siispä hän näppäränä tyttönä löysi kivasti tähystystornin ja kiipesi oma-aloitteisesti pöydälle... Just tätä me ollaan aina kotonakin harjoiteltu...

Ja koska siskon matto oli kuulemma ollut aivan liian pieni Keräsen puuhasteluja varten, täytyi käydä hakemassa toinen matto olohuoneeseen.

 Lauttasaaren puistoista löytyi myös ihana poikaystävä <3

Ja auringonlaskuja oli hyvä ihastella rantakallioilla.

Penny vietti siis vähintäänkin yhtä upeaa kaupunkilomaa kuin mekin, ja nautti varmasti joka hetkestä! Yksinolot sujuivat hienosti vieraassakin paikassa ja Penny on kuulemma edelleenkin tervetullut kyläilemään. Mahtavaa, kun on tällainen hoitopaikka olemassa, niin pystyy hyvillä mielin lomailemaan :)

Kerämuru sairastaa

Pikainen tilannekatsaus. Häämatkalta palattu kera flunssan ja Keränen on onnistunut hankkimaan itselleen korvatulehduksen. Huooh. Jouduttiin siis reissun jälkeen suuntaamaan eläinlääkäriin ja tietty just keväällä lopetettiin eläinlääkärikuluvakuutus, kun siitä ensimmäistä kertaa olisi ollut jotain hyötyä. Pennyllä alkoi siis meidän reissun aikana korva punottamaan ja kutisemaan, ja sitä huuhdeltiin eläinkaupan korvalitkulla. Hetkeksi tämä helpottikin, mutta torstaina korva äityi niin pahaksi, että päätin varata eläinlääkärin. Käytiin Univetissa Espoon eläinsairaalassa, ja vaikka tilat eivät olleet yhtä uudet kuin Mevetissä, jossa edellisen kerran kävimme, oli palvelu hyvää ja sijainti sen verran sopiva meille, että tänne voisi harkita jatkossakin menevän.

Pennyltä otettiin labraa varten näytteet korvasta, katsottiin korvan sisälle, mutta koska korva oli niin turvonnut, ei eläinlääkäri nähnyt tärykalvolle asti. Tämän jälkeen Penny sai kortisonipiikin niskaan ja korva desinfioitiin ja huuhdeltiin kortisoniliukosella. Pennyn mielestä nämä lukuisat kidutustoimenpiteet olivat niin kauheita, että lopulta se makasi säälittävänä myttynä eläinlääkärin pöytää vasten ja painautui minuun kiinni. Kun toimenpiteet oli saatu tehtyä, neiti jaksoi murjottaa korvat luimussa noin viisi sekuntia, kunnes piti päästä antamaan tosi paljon suukkoja hoitajalle, joka juuri oli tehnyt nämä inhottavat toimenpiteet... Tällä hetkellä huuhdellaan korvaa kortisonilla joka päivä ja torstaina on kontrolliaika. Korvan punoitus ja kutina loppui heti ensimmäisen yön jälkeen, mutta vieläkin korvasta tulee ruskeaa töhkää, yök.

Kunhan tästä molemmat parannutaan, pitänee kirjoittaa matkapostausta reissusta.