Agilitykurssi 4/6

Tänään oli taas maanantaiagilityn aika. Penny oli päivän aikana onnistunut köyttämään itsensä päiväpeittoon. Se oli nakertanut päiväpeittoon reiän noin kuukausi sitten, ja oli sitten onnistunut työntämään päänsä reiästä läpi. Onneksi ei ollut kovin pitkää aikaa yksin tänään kotona. Penny oli nimittäin niin tiukasti kiinni päiväpeitossa, että jouduin leikkaamaan sen irti. Sen verran energiaa oli tämä episodi kuitenkin vienyt, että agilitykentällä mukana oli hieman flegmaattinen, nuuskimiseen keskittyvä ja kaikkeen muuhun keskittymätön epeli.

Äääää, tuu auttamaan!!

Plussat:
+Penny jäi todella hyvin paikalleen lähdöissä.
+Saimme tehtyä neljän esteen pituisia sarjoja.
+Uusina esteinä A ja muuri, eivät tuottaneet ongelmia
+Penny ei tällä kertaa hypännyt kesken puomin pois, vaan teki sen hienosti alusta loppuun asti.
+Penny on rämäpää, reipas ja rohkea, menee mitä vaan pelottomasti.

Miinukset:
-Penny huiteli välillä ties missä.
-Penny keksi, että rimat voi myös alittaa - paljon helpompaa kuin yli hyppääminen.
-Tylsistyminen - Penny ei tänään kestänyt yhtään sitä, että tehtiin toistoja. Vauhdikkaat pidemmät sarjat sujuivat hyvin.

Meitä oli tunnilla tällä kertaa vain kaksi, joten saatiin tehdä paljon. Pennylle tosin sopii paremmin pienissä pätkissä tekeminen, mutta jaoimme ajan niin, että saimme molemmat tehdä kolmessa pätkässä harjoituksia.  Pääsimme harjoittelemaan myös ohjauskuvioita, valssia ja takaaleikkausta. Joutuu kyllä itsekin keskittymään ankarasti, että saa kaikki palaset loksahtamaan kohdilleen. Koira oikeassa paikassa, oma kroppa oikeaan suuntaan, kädet oikeassa paikassa, minä oikeassa paikassa, liike suuntautuu oikeaan suuntaan... Ehkä se tästä alkaa pikkuhiljaa sujumaan.

PS. Siskon analyysi Pennyn päiväpeittoepisodiin oli, että ehkä Penny yrittääkin tehdä itselleen supersankariviittaa alla olevan kuvan tyyliin :) Hyvinkin mahdollinen teoria.

Kuva Wikipediasta

Sirkuskoira

Ollaan taas temppuiltu omaksi iloksi viime aikoina. Harjoiteltiin käsien muodostaman renkaan läpi hyppäämistä, ja siitä tulikin hauska ja vauhdikas temppu. Tässä vielä vaihe vaiheelta, miten edettiin.

Vaihe 1:
Target-alusta (eli siis tuo pinkki koiran frisbee, myös pakasterasian kansi tms käy) valmiiksi, koira istumaan ja käsi suoraksi maahan koiran ja target-alustan väliin. Penny meni heti suoraan targetille käden yli, joten ei tarvinnut naksutella kovin montaa kertaa, kun temppua saatiin vaikeutettua. Tässä tempussa apukäsiparista on hyötyä paljon. Toinen ihminen naksauttaa oikeaan aikaan ja pistää namin targetille, niin tulee palkattua aina oikeaan aikaan ja oikeasta tekemisestä.

Vaihe 2:
Toinen käsi toisen käden päälle, mutta alempi käsi edelleen lattiassa kiinni. Pikkuhiljaa suljetaan kädet renkaaksi, mutta edelleen käsi mahdollisimman matalalla. Käytin edelleen targetia ja toista ihmistä palkkaajana.

Vaihe 3:
Lopuksi kädet ovat renkaana, ja käsiä voi ruveta pikkuhiljaa nostamaan maasta ilmaan ja nousta myös itse seisomaan. Kun tämä vaihe on tehty, temppu on valmis!

Hoplaa!

Agilitykurssi 3/6

Puolessa välissä alkeiskurssia ollaan, ja nyt jo harmittaa, että kurssi loppuu kohta. Ollaan saatu paljon uusia ideoita ja uutta ajateltavaa, ihan lähtien liikkeelle perus asioista, kuten koiran palkkaamisesta ja vireystilan säätelystä. Toisaalta myös paljon tietoa itse lajista. Olen ihan aloittelija itse, joten on hyvä että on joku asian osaava perehdyttämässä lajin saloihin.

Kolmannella tunnilla otimme mukaan renkaan ja puomin. Renkaassa ei ongelmaa silloin, kun Penny keskittyi kunnolla. Hyppäsi renkaan monta kertaa ja oikein mallikkaasti. Jätettiin se hautumaan muutaman onnistuneen toiston jälkeen. Lisäksi teimme yhtä kaarevaa hyppy-putki-hyppy sarjaa ja lopputunnista huilin jälkeen kokeiltiin vielä puomia pari kertaa. Meillä oli matala ja tavallista lyhyempi harjoittelupuomi, Penny juoksi saman tien reippaasti puomille ja tajusi myös pysähtyä kontaktille puomin lopussa, mutta hyppäsi muutaman kerran kesken kaiken pois. Tässä pitää olla tarkkana, että Penny oppii suorittamaan puomin oikein. Pitäisikin viritellä oma puomi kotikäyttöön, että voisi treenata myös kotona.

Penny oli lievästi keskittymätön, mutta rauhallisempi kuin edellisellä kerralla. Se haahuili jonkin verran, mutta toisaalta pystyin jättämään sitä paremmin lähtöihin. Nyt kun löytyisi joku taikakalu, jolla saisin Pennyn keskittymään itseeni... "Kesäläksyksi" saatiin puomin treenaamista kotioloissa. Jäädään jännityksellä odottamaan ensi viikkoa ja uutta ohjaajaa! Ja vinkkejä agilityn jatkokursseista otetaan vastaan! Tähän lajiinhan jää ihan koukkuun :)

Agilitytuntien jälkeiset illat menevät meillä tällaisessa asennossa:

Low Five!

Opeteltiin tänään vahingossa Pennyn kanssa uusi temppu :) Istuin nojatuolissa, kun Penny tuli katsomaan, että mitä oikein teen. Laitoin jalkani jalkapohja Pennyyn kohti. Penny läppäsi jalkaani tassulla, samaan tapain kuin high five -tempussa. Kehuin kovasti ja kokeilin samaa toisella jalalla. Ja sehän toimi myös niin päin! Tästä innostuneena hain Pennyn lelun ja harjoittelimme temppua ihan seisoen. Tässä video toiselta harjoituskerralta.

Tämän päiväisestä tempun opettelusta näkee mielestäni hienosti sen, mitä tapahtuu kun koiraa ei kouluteta houkuttelemalla, vaan se opetetaan luovaksi oppijaksi. Penny kokeilee ja pyrkii itse päättelemään, mitä nyt pitäisi tehdä palkan eteen. Ensi kerralla pitää ottaa vähän vähemmän ihana lelu, jotta Penny ei kiihdy liikaa, osa harjoituksista meni vähän säädöksi kun Penny yritti taas tehdä ihan kaikki temput, jotta saisi ihanan minkkiturkkinsa revittäväksi...

Keräsen kisastudiosta päivää

Penny on ilmaissut mielipiteensä Suomen Leijonista hyvin selkeästi. Ilmeisesti kissaeläimet eivät ole neidin mieleen, kun pitää peli toisensa jälkeen lymyillä milloin missäkin. Ensimmäisen pelin Penny katsoi lipaston alta. Se makasi koko pelin ajan lattialla nurkassa. En ole koskaan nähnyt Pennyn makaavan lattialla, se on aina vähintään maton päällä, mieluummin omassa kopassaan tai sohvalla.

Muut pelit Penny on katsonut sohvalta käsin. Se mönkii sohvatyynyjen taakse lymyilemään, ja tulee pois vasta kun peli on ohi. Tänään Penny pitää peukkuja pystyssä - josko olisi jo viimeinen peli? Me toki toivomme, että ei olisi. Mikään muu televisio-ohjelma ei saa aikaan tällaista reaktiota, vaikka Penny kyllä inhoaa Hauskoja kotivideoita. Ärsyttävää, kun syli hytkyy ja välillä ruudussa koira haukkuu :)

Voisko nää pelit jo loppua?

Agilitykurssi 2/6

Jes! Nyt saatiin agilityssa ensimmäisiä onnistumisen hetkiä! Viikon aikana harjoittelimme paljon leikkimistä ja lähtöjä. Joka päivä, monta kertaa päivässä ja eri paikoissa leikkimistä. Kotona, pihatiellä, läheisellä hiekkakentällä, tallilla... Monta asiaa varmasti ratkaisi se, miksi tänään meni niin paljon paremmin kuin viimeksi. Ensinnäkin paikka oli Pennylle nyt tuttu. Sen ei tarvinnut niin paljon keskittyä jokaiseen ääneen ja liikkuvaan asiaan, vaan keskittyminen pysyi paremmin oikeissa asioissa. Toinen syy oli harjoittelu ja paremmat lelut. Kävin mummolan vintillä penkomassa ja sieltä lähti mukaan kassillinen erilaisia turkin paloja, minkkiä ja kultalammasta. Vanha sanonta meidän perheessä kuuluukin: "mitä mummolan vintiltä ei löydy, sitä ei tarvita". Kolmas syy, joka varmasti osaltaan vaikutti, oli pidempi alkulenkki. Kävelimme tunnin lenkin ennen kurssia metsässä. Lisäksi Penny söi nameja. Sekin helpotti rauhoittumista. Ja toki oma jännitys oli lievempää tällä kerralla.

Mihin, mitä, missä, kuka, häh?? Mennään jo!!

Tee-se-itse agilelu, minkin karvaa ja matonkudetta :)

Uutena asiana otettiin pussi, ja se ei tuottanut Pennylle mitään ongelmia. Vähän Penny joutui tekemään hommia, kun pussin pressu oli niin painava, että joutui tosissaan tunkemaan läpi :) Ensimmäiset kerrat tehtiin niin, että kurssin ohjaaja piti pussia auki ja pikkuhiljaa pienennettiin pussin suuta. Harjoiteltiin myös useamman esteen linjoja ja sain todella hyviä vinkkejä ohjaamiseen. Viimeinen harjoitus meni aivan nappiin. Hyppy-lievästi mutkalla oleva putki-hyppy-pussi linja ja Penny meni niin hienosti! Teki juuri niinkuin piti, kovalla vauhdilla meni putkea ja sain ohjattua sen juuri oikein. Tuli mielettömän hyvä fiilis!

Mä oon ihan loppu!

Nyt sängyllä pötköttää täysin hyytynyt Keränen - akku loppunut ja lataus käynnissä. Tämän viikon kotiläksyt: Harjoitellaan lisää leikkimistä. Vaikeutetaan paikkoja. Lisäksi paikalla pysyminen pitäisi saada varmemmaksi. Pitäisi itse päättää, mikä olisi paras taktiikka lähtöön ja ruveta treenaamaan sitä. Pelkkä istumaan jättäminen tuntuu ainakin tällä hetkellä epävarmalta. Olisi ehkä parempi ottaa kokonaan uusi käsky ja vahvistaa se varmaksi.

Penny's boyfriend

Penny pääsi tänään tallille mukaani katsomaan estekurssia. Meidän molempien iloksi Pennyn poikaystävä Hemmo oli myös tullut tallille, ja neljä tuntia kuluikin ärinäpainiessa ja hippaleikeissä. Pienillä oli niin hienoa! Välillä laitoimme koirat tyhjään karsinaan odottelemaan, etteivät olisi koko ajan tiellä, ja Penny ja Hemmo käpertyivät vierekkäin Eemelin heinäkasaan kerälle. Awww... Kuvat puhukoot puolestaan!

Penny ja ihana Hemmo

Hemmo ja Penny tapasivat ensimmäisen kerran viime vuoden kesäkuussa. Ei ole kyllä meno muuttunut yhtään!

Kyllä ei tämä odottelu sovi ollenkaan minulle...

Uuuuups... Busted!

Neljä tuntia Hemmon kanssa vietettyä aikaa takasi illaksi aivan rättipoikkirusselin. Otti hieman koville. Tänään Penny käyttäytyi paremmin tallilla kuin aikoihin. Se ei huutanut yhdellekään hevoselle, osasi todella hyvin pysyä poissa jaloista ja keskitti kaiken energiansa Hemmoon. Mahtavaa! Harjoiteltiin myös agilitykurssilta saatuja läksyjä tallilla, jotta saatiin vähän enemmän häiriötä ympäristöön. Luudasta tein meille esteen tallin lattialle, Hevosten lampaankarvakiillotushanska sai toimia palkkana, ja Penny toimi aivan superisti. Kiva huomata, että Penny kykenee tekemään agilitykurssin harjoituksia muualla - ehkä toivo ei ole vielä menetetty :) Loppuun vielä kuva ihanasta Sackista, aka liskojen lisko. Sackilla olen mennyt kevään aikaan useaan otteeseen tunneilla, oikein hauska kaveri!

Sackis

Lisko-muru

Agilitykurssin ensimmäinen tunti

Ensimmäinen agilitykurssin tunti on takana, ja nyt on kyllä päät pyörällä niin minulla kuin Pennylläkin. Mistähän sitä alottaisi. No ehkä siitä, että Penny oli todella kiihtynyt ja keskittymiskyvystä ei ollut tietoakaan. Se ei suostunut syömään nameja ja näytti siltä, kuin sen kanssa ei olisi koskaan tehty yhtään mitään. Omat mukana tuomani lelut eivät kiinnostaneet tarpeeksi, mutta onneksi kurssin ohjaajalla oli mukanaan lelukori, ja sieltä saimmekin Pennylle ihania karvaleluja.

Isoin ongelma oli saada Penny keskittymään minuun. Tämä ongelma meillä on ollut ihan aina. Penny on kovin häiriöherkkä, menee jokaisen liikkeen, äänen ja hajun perässä. Tälle viikolle otankin tehotreeniin ulkona häiriön alla tehtävien tekemisen. Jos saisin Pennyn keskittymään itseeni edes tuossa meidän läheisellä hiekkakentällä vähän pidempiä aikoja, sekin olisi jo etu. Toinen kotitehtävä tälle viikolle on kivempien lelujen löytäminen. Tarvitsemme siis erilaisia karvoja, karvalakin osia tmv. Näistä Penny tuntui olevan eniten innoissaan. Pitää siis käydä kirpparilla katsomassa, josko sieltä löytyi vanha karvalakki :) Lisäksi saisin itse jämäköittää omaa elekieltäni. En luota siihen, että Penny jää odottamaan paikalleen (hehheh, miksiköhän...), ja siksi olen itse epäröivä ja tartutan jännitystä koiraan.

Jos mennään niihin positiivisiin asioihin, niitäkin toki oli. Ensinnäkin se, että kun sain Pennyn kuulolle, se teki kaikki tehtävät ongelmitta. Hyppäsi kahta peräkkäin olevaa estettä, meni niin suoraan putkeen kuin mutkalla olevaan. Ja vauhti tai epäröinti - se ei tule tuottamaan ongelmia. Penny menee täysillä ja vauhdilla joka tilanteeseen. Tämän energian ja vauhdin kun saisi vielä kanavoitua oikeaan asiaan...

Kyllä osaan joskus myös keskittyä ja ottaa kontaktia!

Toinen positiivinen asia oli kurssin ohjaaja. Tykkäsin todella paljon hänen tavastaan ohjata minua ja Pennyä. Selkeä, tarpeeksi suorasanainen, mutta samalla kannustava. Harjoitukset sopivia, koiran tahtiin edetään ja palkkaustavat ovat sellaisia, joista tykkään. Agilitykenttä esteineen on hyvässä kunnossa ja ryhmäkoko on sopivan pieni. Meitä oli tällä kertaa 3 kurssilaista, normaalisti on ilmeisesti 4. Tunnissa ehti tehdä harjoituksia hyvin ja jokainen sai tehdä kaksi pätkää.

Ensi kertaa varten on siis paljon harjoiteltavaa. Ja nimenomaan ulkona harjoittelua. Häiriön alla tekeminen on jäänyt todella vähälle ja nimenomaan harjoitusten asteittainen vieminen häiriöllisiin tilanteisiin on jäänyt aivan liian pienelle huomiolle. Toivotaan, että Pennylläkin kierrokset laskisivat kun paikka tulee tutuksi. Jatkoa odotamme siis mielenkiinnolla ja aiomme tehdä kovasti hommia myös kotona.

Pennyn panta Gessiltä,  kengät Merrell Avian Light

Viikonloppuna tuli tehtyä lenkkikenkäostoksia. Läheisessä Intersporitssa oli pölyvahinkoalennusmyynti, ja kaikki vaatteet ja kengät olivat alennuksessa -60%. Tähän asti olen lenkkeillyt Merrellin Gore-tex kengillä, nyt ostin saman merkin kevyemmät ja ilmavammat kengät. Merrellin kengät ovat todella hyvät jalassa, kestävät kovaakin käyttöä, eikä vanhemmissa kengissä, jotka ostin muutama vuosi sitten, ole mitään kulumisen jälkiä. Ja mikä parasta, ollaan Pennyn kanssa nyt lenkeillä varustauduttu sävy sävyyn :)

Russelipomppu

Kävimme Pennyn kanssa eilen eläinlääkärissä rokotuksilla Mevetissä Pitäjänmäessä ja samalla pyysin eläinlääkäriä tarkistamaan Pennyn takajalat jalkojen pompottelun takia. Pomputtelu alkoi viime lokakuussa, eli Penny oli silloin 7 kk vanha. Penny pompottaa erityisesti vasenta takajalkaa ja pomputtelua on enemmän silloin, kun se on kiihtynyt, keskittymätön ja touhottaa menemään. Pompotusta on enemmän hihnassa ja yleensä erityisesti silloin, kun se vaihtaa laukasta raviin. Silloin jää helposti askel väliin. Lisäksi sen laukka on vähän pupulaukkamainen ja se vaihtelee välillä tasaisessakin maastossa laukkaa. Marraskuussa Pennyllä kävi hieroja tutkimassa Pennyä, ja silloin kaikki oli kunnossa, polvet tiiviit, vasemman puolen lihakset hieman kehittyneemmät kuin oikean. Tässä pätkä eilisen käynnin potilaskertomuksesta:

"Ravaa käytävällä erit vtj ajoittain kevyesti pompottaen, ei hakautumista. Molemmat polvilumpiot ok eli 0 polvet (oikea hieman löysempi kuin vasen, muttei luksoi silti). yl tarkastus ok, selässä hyvä justo eikä kipua lonkissa tai ristiselässä. 

Saa harrastaa vapaasti, pompotuksen aiheuttaa ns russelipomppu joka ei kivulloista eikä aiheuta liikuntarajoituksia mutta voi hieman altistaa ristiselän jännitystiloille. suosittelen säännöllistä hierontaa/osteopatiaa jos voimakasta pompotusta ja paljon agilitya tms voimakasta liikuntaa"

Russelipomppua olin itsekin aavistellut, sillä Pennyn pompottelu ei mielestäni näyttänyt patella luksaatiolta. Läheisessä koirapuistossa käy russeli, jolla on nimenomaan patella luksaatiota, ja jalkojen pompottelu on ihan eri näköistä. Virallinen polvilausunto oli siis 0/0. Toki kurjaa, että Penny takajalkojaan pompottaa, mutta toisaalta helpottaa itseä kun tietää, että tämän ei pitäisi aiheuttaa kipua eikä rajoitteita Pennyn elämään. Pitää vaan tarkkailla vielä vähän tarkemmin ja muistaa huoltaa koiran lihaksistoa säännöllisesti. Lisäksi pitäisi pitää huolta siitä, että Penny hölkkää rauhallista, pitkäaskelista ravia tarpeeksi. Se rentouttaa ristiselkää ja pitää paikat vetreämpinä. Laukka, kaahotus, jarrutukset ja kiihdytykset taas tuovat lisää painetta ristiselälle. Onneksi meillä on hyvät lenkkimaastot ja tästä pääsee vaikka 15 kilometrin lenkille keskelle metsää, valaistuille hiekkateille. Sitten pitäisi enää kertoa Pennylle, että tasaisesti ja rauhallisesti ravaaminen on myös ihan kiva tapa lenkkeillä :D

Kyllä aion edelleenkin kaahottaa täysillä ja riekkua...

Eläinlääkärinä meillä oli Anu Saikku-Bäckström, ja pidin kovasti hänen tavastaan käsitellä koiraa ja myös omistajaa :) Sopivasti jalat maassa, kertoo asiat selkeästi ja tutkii koiran tarkasti. Pentuaikana rokotettaessa Penny huusi kuin pieni porsas puoli minuuttia. Nyt ei koko rokotusta huomannut. Antoi muutenkin käsitellä oikein hyvin, tutkia korvat ja hampaat ja sydämen kuuntelun aikana piti myös antaa suukkoja eläinlääkärille. Reipas tyttö jälleen kerran. Sai myös kehuja lihaskunnostaan. Mevetin tilat olivat todella siistit ja tilavat, odotustilassa oli paljon istumapaikkoja niin, että kaikki pystyivät pitämään toisiinsa vähän välimatkaa. Tänne mennään jatkossakin!

Netistä löytyy melko vähän tietoa russelipompusta. Jackrusselinterrierit Ry:n nettisivuilta löytyy yksi artikkeli, muuten mennään aikalailla keskustelupalstojen spekulaatioilla. Jos jollain on siis tarkempaa tietoa takapompusta, otan vinkkejä ja linkkejä mielelläni vastaan!

Hyvän mielen haaste

Iina ja Taina haastoivat meidät hyvän mielen haasteeseen. Ideana on siis listata vähintään 10 asiaa, jotka saavat aikaan hyvää mieltä. Haaste lähtee eteenpäin viidelle blogille: Norpalle, Jonnalle, Maanikolle, Saskialle ja Tanjalle. Nämä kymmenen asiaa olisi toki saanut pelkästään Pennystäkin kirjoitettua, mutta ottakoot Penny tässä listassa kärkisijan, muut asiat tulevat satunnaisessa järjestyksessä.

1. Penny
Vallattomasti vispaava häntä, pieni vaaleanpunainen kieli aina valmiina antamaan suukkoja, sohvalle kainaloon käpertyvä tuhisija, aina yhtä riemukkaasti kotiin tulijaa tervehtivä pikkuinen ja tomera tähystäjä. Penny saa aikaan hyvää mieltä läheisilleen joka päivä.

Mun muru <3

2. Hyvä ruoka
...Parempi mieli. Laitamme paljon ruokaa, kotona tulee kokeiltua kaikenlaista ja hyvässä ravintolassa syöminen silloin tällöin on aivan ihanaa! (Niin ja kyllähän se meidän keittiön toinen kokki ja ravintolaseuralaisenikin hyvää mieltä aiheuttaa :D )

3. Uusien kenkien ensimmäinen ulkoilutus
Etenkin keväällä! Mieletön fiilis kun laittaa uudet kevät kengät jalkaan ja lähtee tepastelemaan kuiville kaduille, joilta hiekoitushiekka on juuri poistettu!

4. Ystävät
Spontaanit skumppahetket, lounastuokiot, tyttöleffat, mökkireissut, shoppailuhetket... Se kun toinen ymmärtää puolesta sanasta, mitä olit sanomassa. Tai se kun puolen vuoden, vuosienkin erossa olon jälkeen voitte jatkaa siitä, mihin jäitte.

Skumppaa shoppailuhetken lomassa

5. Hevoset
Tällä hetkellä erityisesti ihana, herttainen Eemeli. Keskiviikkoaamujen ratsastustunnit tuovat edelleen armottomia lihasjumeja ja tuskaisia hetkiä, mutta se fiilis kun hevonen liikkuu juuri niin kuin haluan ja edes hetkeksi kokoaa itsensä, ottaa muutaman upeasti rullaavan ja voimakkaan laukka-askeleen ja yhteistyö sujuu saumattomasti - mieletöntä!

Emppu talvikuosissa

6. Kukat
Sekä lahjaksi saadut että luonnossa kasvavat. Nyt keväällä kukat tuovat erityisesti iloa ja niitä tulee bongattua vähän väliä. Tänään näin jo pieniä kielon alkuja, kesä tulee ihan just!

7. Matkustaminen
Aina on hyvä olla vähintään yksi reissusuunnitelma mielessä. Espanjan matka on toki päällimmäisenä tällä hetkellä mielessä, ja kesällä pääsemme toivottavasti Pariisiin!

8. Värit
Jep, järjestän joskus Koko-kulhot värijärjestykseen astiakaappiin... Syytän tästä steinerkoulua :D

9. Kaunis cappuccino
Ihanaa, kun kahvilassa barista tekee kunnollisen kahvin, täydellinen pehmeä maku, jonka kruunaa kaunis kuviointi.

Capuccino Fratellossa

10. Turisteilu omassa kotikaupungissa
Viikonlopun vietimme kierrellen Helsinkiä ranskalaisen ystävämme kanssa. Monta hienoa paikkaa ja oivallusta voi löytää myös läheltä - aina ei tarvitse matkustaa kauas.

Temppeliaukion kirkko